Radioamatööri tarkoittaa henkilöä, joka on suorittanut paikallisen telehallintoviranomaisen ylläpitämän tutkinnon ja saanut todistuksen, joka oikeuttaa käyttämään radioamatööriasemaa ja rakentamaan radiolaitteita. Suomessa radioamatöörin pätevyystodistuksia myöntää Viestintävirasto (eli Ficora). Viestintäviraston valtuuttamat tutkinnonpitäjät järjestävät pätevyystutkintoja eri puolilla Suomea. Suomessa radioamatöörejä on noin 6 000, maailmalla yli kolme miljoonaa.
Radioamatööriharrastuksen tarkoituksena on pitää radioyhteyksiä toisten radioamatöörien kanssa. Harrasteen toinen tarkoitus on radiotekniikan tuntemuksen lisääminen rakentamalla lähetin- ja vastaanotinlaitteita sekä antenneja. Tapoja, joilla yhteyksiä pidetään, on monia: yleisimpinä puhetyöskentely, erilaiset digitaaliset lähetelajit sekä sähkötysyhteydet. Harrastuksen erilaisia muotoja ovat muun muassa DX eli harvinaisten maiden keräily (DX = distant X, eli kaukainen tuntematon), kilpailutoiminta, radiosuunnistus ja yhteyksien pitäminen radioamatöörisatelliittien kautta. Radioyhteyksiä voidaan pyrkiä pitämään myös erityisen vaativissa olosuhteissa, kuten pienitehoisilla laitteilla tilapäisesti esimerkiksi maastoon rakennetuilta asemilta ilman sähkönsyöttöä valtakunnan verkosta tai heijastamalla signaali Kuun, meteorien ionisaatiovanojen (ks. meteorisironta) tai revontulien ionisoiman vyöhykkeen kautta.
Monen radioamatöörin harrasteen alkuna on ollut esimerkiksi DX-kuuntelu ja CB/LA-radipuhelimet, jotka ei ole luvanvaraista. Kuuntelun voi aloittaa vaikkapa mummolassa tarpeettomaksi jääneellä putkiradiolla, tai vakavampana harrasteena DX-kuunteluun hankitaan erilliset radiovastaanottimet. Jokaisen kotoa tai autosta löytynee radio josta löytyy ainakin MW/LW alueet, kokeile joskus kuunnella mitä sieltä löytyy.
Radioamatööriasemilla, joilla on viranomaisen myöntämä asemalupa, on henkilökohtainen asematunnus. Kutsun ensimmäinen osa, prefiksi, kertoo aseman sijainnin yleensä noin luvan myöntävän valtion tarkkuudella. Suomen prefiksi (sekä radioamatööriliikenteessä että lentoliikenteessä) on OH (erikoistapauksissa OF, OG, OI tai OJ). OH-etuliitteen jälkeen radioamatööriaseman tunnuksessa tulee numero, joka yleensä osoittaa läänin, jossa radioamatööriasema toimi. Lääniuudistuksen jälkeen läänikohtaisten tunnusten pakollisuudesta on Ahvenanmaata lukuun ottamatta luovuttu, mutta yleensä vanhaa piirijakoa noudatetaan edelleen kun uusia tunnuksia haetaan. Ahvenanmaalla sijaitsevan aseman tunnuksessa on numero 0. Nykyisin on myös mahdollista hankkia maksua vastaan haluamansa tunnus (joskin sen täytyy täyttää Viestintäviraston asettamat muotovaatimukset).
Pohjanmaan LA-Kerho on myös "äänessä" radioamatöörialueilla järjestämistään tapahtumista kutsuilla OH6POLA sekä OH6PR.
Lisätietoja Suomen Radioamatööriliiton internetsivustolta www.sral.fi